Hei! Olen Jenni, nelikymppinen nainen Liedosta.

​

Ammatiltani olen elintarviketyöntekijä, kemian prosessihoitaja ja laborantti. Nyt olen valmistumassa neljänteen ammattiin lähihoitajaksi. Olen aina harrastanut liikuntaa monipuolisesti. Se lähtee jo kotoa lapsuudestani. Isäni oli SM-liigan erotuomari useita vuosia ja oli kova juoksemaan maratoneja. Nuorena tyttönä harrastin taitoluistelua ja ratsastusta. Teinivuosina olin Trojansin cheerleader kolmen vuoden ajan. Olen tanssinut  myös balettia ja lisäksi esiintynyt ympäri Suomea Carioca sambaryhmässä.

 

Lapsuudenkodissani oli 15,5 vuotta jackrussellinterrierin ja parsonrusselliterrierin yhdistelmä. Tästä mahtavasta uroksesta nimeltään Moritz lähti innostukseni terriereitä ja yleisesti koiria kohtaan. Kotoa pois muutettuani hankin ensimmäisen oman koirani, joka oli kk kääpiömäyräkoira Hertta. Hertta tuli minulle sijoituskoirana. Hertan kasvattajat muuttivat Piikkiöstä Suodenniemelle, joten sain Hertan omaksi ilman pennutusta. Pennutin  myöhemmin Hertan itse ja siitä syntyi kolme pentua, jotka saivat mahtavat kodit. Kennelnimeä minulla ei sillon ollut, joten pennut saivat nimekseen Alma, Alli ja Alisa.

Hertta oli minun paras kaveri lähes 10 vuotta. Hertan kuoleman jälkeen aloin miettimään otanko mäyräkoiran vai parsonin. Tutkin kummankin rodun rotumääritelmät ja selvittelin luonne-eroja. Tulin siihen päätökseen, että otan parsonin. Ensimmäinen parson Fanny tuli minulle sijoituskoirana vuonna 2011. Fannylle syntyi 5 poikaa vuonna 2013. Vuoden 2015 lopulla tuli haave omasta kennelistä. Päätin silloin pennuttaa Fannyn ja aloitin etsimään urosta. Fannylle syntyi toinen pentue loppuvuodesta 2016. Toinen parson Bianca tuli minulle keväällä 2016. Biancalle syntyi pentue viikolla 31/2018. Koiristani voit lukea lisää kohdasta koirat.

​

Kennelnimi hyväksyttiin alkuvuodesta 2017. Kennelnimi Silfversten’s tulee Ukkini sukunimestä, mutta hän vaihtoi sen sukunimeksi Hoviseppä 50-luvulla.

​

Harrastan koirieni kanssa aktiivisesti agilitya sekä kilpaillen että kouluttaen. Lisäksi käyn kouluttautumassa luennoilla sekä agilityliiton koulutuksissa. Olen myös innostunut koiranäyttelyistä. Biancasta tuli Suomen ja Viron muotovalio vuonna 2018. Blankosta tuli Viron juniorimuotovalio myös vuonna 2018. Viimeisimmät saavutukset ovat Biancan Latvian ja Liettuan muotovalio arvot -> BALT MVA sekä Bellan Latvian ja Liettuan juniorimuotovalio arvot.

 

Haluan kasvattaa parsoneita suuresta rakkaudesta rotuun. Oma kasvattaminen on pienimuotoista, eikä ole varsinainen tulonlähde.

Rodun opiskelu alkoi siitä päivästä, kun ensimmäinen parson saapui kotiin ja jatkuu edelleen. Vain omistamalla parsonin ja sen kanssa yhdessä eläminen antavat kokemusta rotuun. Tässä rodussa on monta persoonaa. Kaikki ne ilot ja surut mitä tulee vastaan ovat opettavaisia. Parson on hyvin älykäs ja nopea oppimaan. Se on monipuolinen niin metsästykseen kuin harrastuskoirana. Virallisesti käyttötarkoitus lukee rotumääritelmässä näin: Maan alla tapahtuvaan metsästykseen soveltuva terrieri. Käyttöominaisuuksia voi testata LUO sekä LUT kokeissa.

​

Erityisesti haluan omalla kasvatustyöllä kiinnittää huomiota koiran terveyteen. Tähän kuuluu esim. tekemällä hieman enemmän terveystutkimuksia mitä vaaditaan. Omilta koiriltani on tutkittu mm. viralliset selkä-, lonkka- ja kyynärkuvat. Olen myös valmis osallistumaan uroksen lisätutkimuksiin, koskien esim. selkäkuvia.

Haluan kasvattaa vahvahermoisia sekä tasapainoisia parsoneita, joten mietin tarkkaan millaiset yhdistelmät toimisivat. Tällä tavalla pidän omalla toiminnallani rodun rohkeana, itsevarmana, ystävällisenä ja ennen kaikkea toimeliaana. Rodun rakenne pitää olla rodunomainen ja toivoisinkin, että rodusta ei tulisi liian suurikokoista.